suunnittelee ei varmasti ole mitään epäselvyyttä. Jokainen
tekee mitä osaa ja se joka osaa myös tekee.
Joulu lähestyy ja kaikenmoinen koristelu into kutkuttaa
niin ettei malta odottaa edes kuun loppuun. Yleensä
aloitan marraskuussa laittamaan vaivihkaa sinne tänne
jotain pientä. Varmaan se alkaa niistä valoista, kynttilöitä
kun meillä poltetaan ympäri vuoden. Tyynyt ja verhotkin
voi laittaa tosi aikaisin, meillä kun ei enää tontut hypi
ikkunoissa. Meidän pienet tontut(lapsenlapset) kun saapuvat vasta
jouluna, niin on silloin sitten ihan eläviä tonttuja
jotka hyppii seinille ja ikkunoille.
Tänään sainkin sitten päähäni että mies saa tehdä kuusikranssin
oveen ja just nyt ja heti. Hän nyt minut tuntien tiesi että
se pitää tänään tehdä (onneksi) kun sitä ehdotin.
Siis kauniisti ehdotin:"Sitten kun ehdit, kiva jos tällä viikolla!"
Hän ehdotti josko lähdettäisiin lenkille, niin hän voisi
jotain oksia ottaa jotka taipuisivat renkaan pohjaksi.
Lauseen lopussa seisoin ulko-ovella häntä odottamassa.
Lenkki teki tosi hyvää, vaikka puhisin enemmän kuin koskaan.
Viikon sairastelu oli jättänyt kuntoon heti aika loven.
Onneksi hän malttoi välillä pysähtyä ja ottaa niitä oksia
niin sain levättyä ja vedettyä henkeä oikein kunnolla.
En uskaltanut valittaa, koska minun asiallanihan nyt ollaan.
Siitä se sitten lähti se askarteleminen. Ajattelin että onhan se hassua että on tekeväinen talossa
miten ihmeessä minä joka vuosi olen tällaisen jostain ostanut ja sitten itse vähän tuunaillut.
Tarvikket tuosta lähimetsästä ja kuusia on vaikka muille jakaa omalla pihalla.
Olin heti sitä mieltä , että mies saa ruveta näitä tekemään oikein urakalla minä
hoidan sitten sen rahastamisen. En oikein ymmärtänyt miksi hän vain nauroi.
Minä sisällä hääräilin ruokapuuhissani kun hän tuo Vapaaherrani ulkosalla sormet
huurteessa väkersi vaimolleen ovikranssia.
Välillä hän ilmestyi ikkunan taakse varmistamaan oliko tekele oikean kokoinen.
Minä puolestani nyökyttelin tai puristin päätäni. Tässä kohtaa oli
ihan pakko sanoa että hieman olisi vielä parantamisen varaa. Pelkäsin
kyllä josko loukkaisin hänen taiteilija lahjojaan. Tapansa mukaan hän
vaan nauroi ja sanoi sen olevan ihan kesken. HYVÄ!....tuumailin....
Ruoka tuli valmiiksi ja niin kranssikin.
Mumma on taas onnellinen kun ovikranssi toivottaa joulu valmistelut alkaneeksi.
Kyllä näitä kehtaisi myytäväksi tehdä , vai mitä ?
Ruoka on syöty ja istahdan "tuumaustuoliini".Katselen miten linnut harakat,muutama
närhi ja lauma pikkulintuja, tinttejä sun muita mitä en edes tunne, hyppivät
iloisesti unkarinsireenissä. Mies on laittanut niille ruokaa, minun vastusteluistani
huolimatta. Olin sitä mieltä ettei aloitettasi ruokintaa liian aikaisin
koska luonnossa on vielä syötävää. Kun pakkaset saapuvat niin sitten vasta.
Oli yksi pakkas yö niin mies vauhdilla kauppaan ja ostamaan koko
repertuaari niille pikku visertäjille. Seuraavat päivät olivatkin sitten
lämpiä, mutta miespä ei raaskinnutkaan lopettaa ruokintaa.
Minä melkein kuulin miten ne siellä nauroivat hänelle kun hän täyttää
kepot ne syövät ne porukalla päivässä tyhjäksi.
Tarkemmin kun katselee kun hän täyttää siemenkoppaa voi nähdä
kuinka lintu lentää aivan hänen lähelleen. Istuisi varmasti olkapäälle
jos vain uskaltaisi. Selvästi näkee että se tuntee ruokkijansa ja
jotenkin tuntuu että ruokkijakin sen.....
Ajattelin vielä laittaa sellaisen tähden tuonne ikkunaan ja vähän
valopalloja myös, kyntteliköt saa vielä odottaa. Tosin yksi on
jo laitettu mutta se on tuonne metsään päin niin sitä ei muut näe.
Tuonne tielle päin oleville ikkunoille laitan sitten pikkujouluna.
Siinäpä sitä sitten taas pikuisen joulun odotusta. Huomenna laitan....
ja sitten laitan....no niin kaipa ne siitä, on vaan niin ihanaa aikaa...
Tällaista tuumailua tänään, toiset tykkää joulusta ja toiset melkein
vihaa sitä.Sitä tässä eräänä päivänä tuumailinkin, nimittäin
sitä että ASIOILLA ON AINA KAKSI PUOLTA. Mutta siitä
sitten joskus tuonnempana kunhan ehdin kirjoitella.
Nyt toivottelen sulle ihanaa ja onnellista joulun odotusta ja
ihan tavallista onnellista elämää...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti