lauantai 22. marraskuuta 2014

Joululahja ostoksilla......

Tuntui että kaikki mahdolliset kaupat lähettivät kilvan postilaatikkoomme
erillaisia tarjousvinkkejään. Lupaukset alennuksista  olivat noin 15-50 %
tavarasta riippuen. Päätin ottaa kaiken irti tarjouksista ja todella verrata
kuka antaa minulle haluamani tuotteet kaikkein edullisemmin.

Leikkasin talteen kuponkeja joissa luvattiin prosentti alennuksia.
Tulostin kuponkeja joilla saisi alennuksia ja kirjoitin lapulle
jotta muistaisin mistä ja mitä maksaa missäkin. Olin varustautunut
niin hyvin kuin suinkin operaatioon " hyvät kaupat pienellä vaivalla!"

Olimme muutamaa päivää aikaisemmin käyneet vähän tutkailemassa mitä
kenelläkin on tarjolla ja samalla katselemassa mistäköhän kukakin
pitäisi. Olin vaatinut ettemme osta erästä lahjaa citymarketista, kun haluan
nähdä mitä se maksaa muualla. Mies vaati hankkimaan sen heti , mutta
en antanut periksi. KATSELLAAN tivasin ja hän myöntyi.
Kun sitten seuraavat päivät tutkailin kilpailevissa liikkeissä en löytänyt
kyseistä tavaraa mistään. Hikikarpalot otsalla kerroin miehelle, että
näin pääsi käymään. Voiton riemuisena hän tokaisi välittömästi:"MITÄ
MINÄ SANOIN OSTETAAN SE!" No ehkä mainitsit, tuumailin hiljaa
mielessäni. Hänen ilmeensä oli kyllä sellainen, että minun pitäisi tässä
nyt alkaa leluksi muuttumaan...

Vapaapäivän aamuna päätin jotta lähdetään ostoksille ajoissa.
Herätän miehen. Hän syö rauhassa aamupalansa.
Kyselen varovasti voidaanko lähteä pikapuolin.
Kuulen muminaa, mutta ymmärrän sen myöntymiseksi.
Mies lukee lehteä kaikessa rauhassa.
Vihjaan että olen valmis ja varovasti kyselen:"Kestääkö kauan?
"Ei  kestä" oli vastaus. Tuumailen mielessäni kuka sen keksi
jotta naiset ovat hitaita kun pitäisi jonnekin lähteä.
Kuulen hetken päästä miten hän höpöttää yksinään "Laittaisinko tuon
paidan vai pistäisikö nämä housut tai farkut!" HYVÄLTÄ NÄYTTÄÄ
sanon ehkä liiankin lujaa. No kivahan se on siistin miehen kanssa kävellä
ei siinä mitään, mutta M E N N Ä Ä N ! ! !

Vaadin miestä ajamaan heti paikalliseen citymarkettin ja suurin piirtein
juoksin leluosastolle ja hyllyjen väliin josko siellä vielä olisi kyseinen lelu.
Nyt oli vuorostaan minä joka puhisin:"MITÄ MINÄ SANOIN ei niitä
kukaan vielä osta!" Samalla huokaisin niin syvään kuin vain voin ja toivoin
ettei mies huomaa.
Teimme hyviä ostoksia ja kassan jälkeen olimme samaa mieltä HALVALLA
SAATIIN JA KAIKKI!

Seuraavaksi kirjakauppaan. Kasa kirjoja syliin ja kassalle. Kaikki mahdolliset
kupongit tiskiin. Sitten  kassa alkaa vielä puhella miten heillä on sitä ja sitä
ja miten edullisesti. Eikun lasku uusiksi, eikä kestä kauan jos sattuu olemaan
harjoittelija. Kaikkihan me joskus ollaan harjoittelijoita......miks just nyt???......
Mutta halvalla saatiin ja tyytyväisiä oltiin.

Päätimme poiketa kahvilla ja syödä voileivät.  En ole koskaan syönyt
moista tavaratalon kahviossa. Hinta aivan minimi ja maku loistava.

Yksi kauppa piti vielä käydä. Onneksi kahvi piristi hieman. Mies jatkoi
innostuneena lahjojen tarkastelua ja oli valmis tekemään jo monta kauppaa.
Minä laahustin väsyneenä perässä .
Silmät alkoivat kuitenkin kirkastua pikku hiljaa kun lähestyimme naisten
vaateosastoa. Olen kuitenkin jo aikaisin syksyllä päättänyt
etten tarvitse mitään. Sellaisia juhlia ei tule etteikö kaapista päälle pantavaa
löydy.  Jostain kumman syystä kuitenkin eräs mekko melkein pomppasi
eteeni ja suorastaan vaati että sovitan sitä. Vastusteluista huolimatta löysin
itseni pukukopista ja olimme ihan loistava pari mielestäni....
Tulin kopista ja juuri kun olin viemässä tätä takaisin kuulen äänen takaani:"
Ehdottomasti otat sen!" sanoo mies. Jos mies sanoo näin  onhan se uskottava
vai mitä ?

Matkalla kotiin teimme "inventaariota" kaikista hankinnoista ja olimme
vieläkin sitä mieltä että hyvät kaupat teimme. Minä hieman häpeilin
sitä mekko kauppaa, että siihen se etu sitten taisi mennä. Mies senkun
lohduttaa:" Hyvää mieltä tällä reissulla ollaan saatu monelle roppakaupalla
kaipa sitä saapi vähän itselle:"
Niinpä sekin on ihan totta , olen samaa mieltä. Viisas on tuo mies, JOSKUS.....

Muutama lahja on vielä hankkimatta. Sen kyllä voin sanoa, että tarkkana
saa olla jos todella löytää sen edullisimman hinnan samasta tavarasta.
Töitä pitää sen eteen tehdä ja töppösiä toisen eteen myös. En yhtään ihmettele
jos nuoret verkkokaupasta paljon ostavat, kotisohvalla vertaillaan hintoja. Viisasta.
Jos hankit lahjoja toivon hyviä kauppoja.
Joku taas ajattelee etteivät ne lahjat noin tärkeitä voi olla yhdessä olo on tärkeämpää.
Totta sekin, mutta lahjat vaan on KIVOJA ja varsinkin nautin niiden antamisesta.
Nautin myös joulun valmisteluista joten lähdenkin tästä hääräilemään
sitä onnellista touhuiluani....

Enkeli kokoelmani lisääntyi taas yhdellä, kiitos ystäväni. 




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti