eivät oikeita hahtuvia, mutta kuitenkin lunta. Hiutaleet takertuvat puiden oksille
ja peittävät vihreän nurmikon. "Syksy on ohi", ne huutavat voitonriemuisena.
Ilmassa on joulun tuntua.
Mies oli aamulla kertonut minulle tulevasta lumesta (taas kerran jäi säätiedotus
katsomatta)joten osasin varautua sen verran , että etsin käsiini rapan, harjan
ja hansikkaat. Niillä selviän aika pitkälle.
Töistä kun lähdin olin suunnattoman iloinen, ettei sitä valkoista "töhnää"
ollut kovinkaan paljon, mutta kuitenkin riittävästi. Siinä samassa huomasin
jotta pikku kengät kannattaisi talven tullen vaihtaa asianmukaisiin jalkineisiin.
Hauskaa hypellä lumessa kun kengät sukkia myöten märkinä. Niin ja pipo
tai hattu tai vaikkapa hupputakki olisi myös aika hyvä hankinta. Miten
voi naisihminen joka on elänyt jo kymmeniä ja taas kymmeniä talvia
pukeutua tällälailla. Itse olen sitä mieltä että osasyy on se kun autolla
liikkuu niin ei tarvitse aina olla täyspakkausta päällä.....
Mies on ensimmäistä talvea vapaaherrana. Olen suunnattoman iloinen kun
tämä talkkari vuoro siirtyi hänelle muutamaksi VUODEKSI!
Voinhan minäkin sitä lunta lapioida, mutta vain silloin kun MINULLE
SOPII. Sitä odotellessa..... Tiedän senkin että se on hyvää urheilua,
urheilkoon ukko välillä , tuumailen.....
Mies kertoo kuinka tasan kello kolmetoista alkoi satamaan. Hän katseli
ulos ikkunasta ja muisteli kuinka monena talvena hän oli liukastellut
lumessa ja repinyt raskaita taakkoja hangessa. Kuinka iän karttuessa
hän oli jaksanut vain siksi, että tiesi miten lumen jälkeen tulee aina kesä.
Nyt ne ajat olivat vain muistoja ja siksi hän oli ihan VAPAAEHTOISESTI
pukenut lenkkivaatteet päällensä ja lähtenyt lenkille. Siis lumipyryssä!
Hän oli kävellyt puolitoista tuntia ja nauttinut joka hetkestä.
Jokaikisellä pihalla jossa asuu lapsia on lumi-ukko. Miten ihmeessä
ne ehtivätkin tekemään sellaisen suhteellisen pienestä määrästä
lunta. Se on aivan kuin muistomerkki joka pitää pystyttää kun
jotain merkittävää tapahtuu. Siitä kohtaa josta ukon tekolunta
ei ole otettu, on maassa kuvia lumienkeleistä.
Luonto herää valoon ja lapset ja monet aikuisetkin. Itse en kuulu
niihin ihmisiin. Sallin kyllä mielelläni sen lumen, jotta lapsilla
olisi ulkona jotain tekemistä ja jos joku nyt välttämättä tykkää
hiihtää niin hiihtäköön minun puolestani. Lunta voisi tulla
vain nurmikoille ei ajoteille.
Lumi toi ehkä lisää potkua joulu valmisteluille. Verhot tuli vaihdettua.
Kuusta ei kuulemma vielä tuoda sisään, niin laitoin kuusen oksia
maljakoihin ja vähän niitä sitten koristelin. Hyvä niinkin...
Yhden sunnuntaipäivän siinä sitten huhkin ja hämmästelin
mitä kummaa taas olen viime jouluna ostanut, siis koristeita.
Joka vuosi pitää olla perinteitä ja jotain erillaistakin, ei välttämättä
ostettua vaan itse tehtyä tai siis mies on tehnyt.
Laitoin hänet askartelemaan enkeitä, mutta nyt sain vastauksen
"ei onnistu". Vähän siinä hämmästelin, hänestä joku raja pitää
kuitenkin olla......
Lumi suli ja lämpö palasi jälleen kyläämme ja luultavasti melkein
koko maahan. Taivas, ilma ja maa ovat kaikki saman värisiä.
Älä murehdi joulu tulee silti oli maassa mitä hyvänsä. Joulu
valon juhla lähestyy. Valmistellaan joulua ja tuodaan sitä
valoa ja iloa ihan muuten vaan kanssa kulkijoille.
Minä ainakin nautin täysillä tästä onnellisesta joulun ajasta
ja juoksen jälleen pikku kengissä kunnes jonain päivänä
huomaan taas olevani umpihangessa sukat märkinä.....
Meidän pihalle on ilmestynyt uusi punainen mökki. Kuvassa ei juuri nyt ole asukkaita,mutta
kovasti on mieluinen ollut :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti