EHKÄ, matkalla Pärnuun......

Olin jälleen kerran tilanteessa jossa tunsin että korkeammat voimat ovat sitä mieltä
että meidän pitäisi lähteä Pärnuun. Jouduin jatkuvasti tilanteisiin jossa joku oli
siellä juuri käynyt, joku oli menossa, joku vain jostain kumman syystä
alkoi puhumaan paikasta. Siispä kiinnostus kasvoi ja ajattelin EHKÄ meidän
pitäisi siellä käydä. Vapaaherra oli myös sitä mieltä, että onhan se nähtävä
jos se "kutsuu". Työtoverini sen sijaan oli sitä mieltä
että minulla oli vain pakkomielle päästä sinne. No, niin tai näin päätin
ottaa selvää mikä meitä sinne veti.

Päätöksestä seuraavana vapaapäivänä päätimme mennä matkatoimistoon
ja varata matkan. Niin,voihan niitä netistäkin kätevästi tilata, mutta
kun minulla on aina niiiiiiiiin paljon kysymyksiä että parempi
puhella asiat virkailijalle....EHKÄ......

Matkatoimistokin oli päätetty parin suosituksen perusteella. Ystävällinen
myyjä alkoi kehumaan tietysti päätöstämme matkakohteesta oikein
hyväksi. Samalla hän kysyi:" Oletteko te käyneet Tallinnassa se voisi
EHKÄ olla teille mielenkiintoisempi paikka." "Kyllä ollaan käyty ja
ihan riittävän monta kertaa, eli Pärnuun mennään nyt!" Vastasin hänelle.
Olin kirjoittanut muistiin hotellit mihin halusimme, siis muutama vaihtoehto
jos vaikka ovat kovinkin täynnä, kun aika myöhässä varauksen
suhteen ollaan. "En nyt osaa sanoa onko näissä tilaa, EHKÄ löytyy",
vastasi virkailija ja lupasi soittaa minulle myöhemmin minkä hotellin
saamme(?)......Kysäisin vielä:" Kulkevatko matkatavarat bussin
mukana laivaan?"  "EHKÄ", oli vastaus, kun se kuulemma selviää
paikan päällä. "Pikku asioita, sinne me nyt mennään kyllä
 asiat järjestyy", sitä mieltä oli vapaaherra....tämä
positiivisuuden perikuva. "No niin EHKÄ sitten ja EHKÄ me maksetaan
se matka", tuumailin minäkin....

Matkaan lähdettiin pussillinen seikkailu mieltä taskussa. Bussi
tuli ajallaan ja matka jatkui, kunne kuulin taas tuon tutuksi tulleen
sanan EHKÄ. "Kun saavumme Helsinkiin matkatavarat menevät
tämän bussin mukana ja siellä on sitten EHKÄ se ja se bussi odottamassa.
takaisin tullessa on EHKÄ se ja se bussi tai se ja se"........
Oikeastaan meitä nauratti.... No olihan siellä kaikki paikallaan niikuin
pitikin ja matka jatkui....
Opas selitti autossa käytännön asioita ja tunnelma oli ihan mukava.
Perille päästyämme päätin kysäistä oppaalta mihin aikaan mahdollisesti
lähtee keskiviikkona bussi Latviaan, sille retkelle jota suosittelette.
Opas katseli minua ensin hetken vähän pelästyneenäkin ja ehtisinkin
jo epäillä ettei hän ymmärtänyt kysymystäni. "Sinne mennään EHKÄ
päivällä, mutta yleensä ei mennä kesällä, kuule soitappa itse toiselle
oppaallemme"......EHKÄ en soita EHKÄ en mene......

Hotelli huone ei EHKÄ ollut sitä mitä olin ajatellut , mutta muutaman
päivän totuttelun jälkeen se oli ihan ok. Vaikka sanoinkin vapaaherralle
kun sisään mentiin että:" EHKÄ siivoan ensin"....en siivonnut.....

VÄLILLÄ ME MENTIIN TOSI LUJAA KUN KERRAN KUVA NIIN KEHOITTI.

Pärnu oli kaunis kaupunki, se ei ollut EHKÄ. Ihania huviloita, joista
teimme kauppaa haaveissamme. Toinen toistaan upeimpia puistoja.
Käsittämättömän upea hiekkaranta. Tunnelmallinen vanha kaupunki.
Melkein maailman parasta ruokaa, aivan taivaallisen ihania kahviloita.
Hyvää palvelua . Kaatosadetta, polttavaa aurinkoa, kylmää tuulta ja
lämmintä hyväilevää tuulta. Paljon lapsia, nuoria ja aikuisia.
Vilkasta iloista menoa päivällä. Rauhallisia hetkiä illalla.
Kaikkea tätä oli Pärnu.....

TÄHÄN EHKÄ MAHTUIS MEIDÄN KOKO PERHE. MUN HAAVE TERASSI OLISI KYLLÄ ENSIMMÄISESSÄ KERROKSESSA , MUTTA MENKÖÖN NYT NÄIN......

TÄHÄN SITTEN MAJOITETTAISIINKIN KOKO SUKU JA KAIKKI YSTÄVÄT. EIKÄ MUUTEN OLISI KALLIS.

                       Lopulta päätimme valita jomman kummman näistä EHKÄ.......

Paluu matkalle lähdimme tietysti bussilla joka on EHKÄ
valkoinen tai sininen, mutta tulee ja tulihan se tietysti.....

Olin ajatellut  EHKÄ mennä joihinkin hoitoihin, kasvo ym.
No ne valitettavasti jostain syystä jäi. Ensi kerralla sitten jos
joskus tänne tulen. Vapaaherran mielestä siihen saattaa EHKÄ
mennä kymmenen vuotta. Seuraavan kerran menemme EHKÄ
sinne Tallinnaan se on sittenkin EHKÄ enemmän meidän paikka.

Se mitkä voimat vetivät minua sinne jäi mietityttämään.
EHKÄ ihana pariskunta jonka tapasimme eräänä iltana
kahvilassa. Heidän kanssaan käydyn mielenkiintoisen hetken.
EHKÄ kirja jota olen ollut pitkään lukemassa, mutta jostain syystä
se ei ole auennut. Tällä kertaa päätin ottaa sen mukaani ilta lukemiseksi.
Kun sitten kirjan melkein ensi teksteissä luki "Jotkut kirjat on
tarkoitettu luettavaksi juuri oikeaan aikaan". Tämä oli varmasti juuri
oikea hetki sille.....ymmärsin sen  lukiessani.....
EHKÄ se oli vain pakkomielle, työtoverini sanoin....
Matka tehty. EHKÄ palaan, EHKÄ en...
Yhdestä asiasta olen onnellinen , vapaaherra ja minä pidämme
samanlaisista paikoista ja se todellakin helpottaa tätä lomailua.....EHKÄ....