toinen puoli on kuitenkin se että heinätöihin pitää osallistua kaikkien
ja sokerijuurikaskin pitää harventaa ym. Olen alle kymmenen ja
haluaisin vain leikkiä. Kiipeän salaa vinttiin ettei minua löydettäisi.
Siellä on kaikki nukkeni ja sinne eivät muut tule koska siellä
ei ole huoneita vaan se on avointa säilytys tilaa. Siellä voi olla
vain kesällä, tosin äiti ei pidä siitä että leikin siellä koska
lattia on osassa vain purua ja hivenen vaarallinen.
Talvella minulla ei ole sinne menemistä sillä siellä ei ole
sähkövaloa, se on pimeä vintti....
Kuljemme ketterästi vanhassa kivitalon vintissä portaasta portaaseen.
Se on oikestaan kiellettyä mutta minä ja ystäväni menemme kuitenkin.
Isäni joka on yleensä kovin tarkka ja ankara , ei uskomatonta
mutta totta ymmärrä miksi emme voisi niin tehdä. Talon säännöt
ja sillä hyvä. Asun D-portaassa ja ystäväni A-portaassa. Hiipailemme
hiljaa ja suljemme varovasti vintin oven ja siirrymme toiseen vinttiin.
Näin meidän ei tarvitse mennä ulkokautta toistemme koteihin.
Vintissä on hiukan pelottavaakin. Kuulemme kuinka tuuli kolistelee
peltikattoa ja lintujen rapina säestää ääniä. Ihmisten pyykit ovat kuivumassa
ja juoksemme niiden välistä. Emme uskalla sytyttää valoja, eikä
vintissä ole ikkunoita. Se oli jännittävää, se oli pimeä vintti......
Näen facebookin sivuilla miten moni nuorempi ystävistäni tykkää
sivustosta Pimee Vintti. Kun eräs ystävä vielä kirjoittaa että ei ole
kyseisessä paikassa edes käynyt, ihaillut vain sivua ja nimi on tosi hyvä
niin hänen on ihan pakko tykätä. Minua hiukan hymyilyttää mutta jostain
kumman syystä innostun eikä Pimee Vintti häivy ajatuksistani.
Parin päivän päästä luen lehdestä kirjoituksen kyseisestä paikasta ja olen varma
että paikalla on jotain tarjottavaa minulle.
Kun torstai aamuna lähden työmatkalle huomaan matkan varrella kyltin
Pimee Vintti. Silloin viimeistään ymmärsin että sinne on päästävä.
Ehdin hädin tuskin huomata aukiolo ajan ja tiesin että ehdin paaluu matkalla
sinne ennenkuin se sulkee ovensa jos painan vähän enenmän kaasujalkaa.
Vintti oli kaikkea muuta kuin lapsuuteni vintit mutta kuitenkin jotain
niistäkin siellä oli. Olin hieman häpeissäni kun tulin viime minuuteilla
ennen sulkemis aikaa tosin ystävällinen Vintin hengetär ei sitä minulle
ainakaan näyttänyt.
Tiesin että tänne on tultava toistekin ja rauhassa ja mies mukana.
Siispä lauantai aamuna kun sain miehen suurin piirtein hereille, ilmoitin
päivän ohjelman. Hän siihen hiukan naurahti mutta oli tapansa mukaan
heti valmiina lähtemään siispä suunta kohti Paattista.
Ajoimme Pimeen Vintin pihalle niin mies jo huokaili ihastuksissaan.
Ihanat vanhat rakennukset, aivan upea pihapiiri. Pihalla voi aistia miten
siellä joskus on eletty. Vanhoja esineitä piha täynnä antaa vielä uskomattoman
tunnelman. Ystävällinen nuori emäntä, Vintin hengetär on kuin "nappi silmään"
tähän idylliin. Olin jo merkannut viime käynnistä oman "tavarani" ja suurin
piirtein juoksin tarkistamaan oliko se vielä paikalla. Mies jäi haltioituneena
seisomaan pihalle mutta vaadin tai raahasin miten vain hänet mukaani
hyväksymään ostokseni. Sain kehuja heti ja mies kaappasi naulakon
kainaloonsa. Se saisi meitä nyt vähän erillaisen tarkoitus paikan.
Päätöksen tehtyämme kiertelimme kaikki rakennukset läpi. Tavaroita
on lasista huonekaluihin ym. rakentamiseen jokaiselle jotakin.
Itsekin vielä päädyimme heinäseipääseen mihin päätimme kiinnittää lyhdyn.
Jälleen kerran lähdimme yhdestä ihanasta kokemuksesta tyytyväisenä
kohti kotia. Tosin siellä vintillä en käynyt :)
Olin jo jonkin aikaa miettinyt että haluaisin tehdä pienen hyllykön vanhasta
hattutelineestä. Taas kerran sain huomata kuinka se minulle tuotiin
suoraan eteeni kun vain huomasin sen ottaa. Asioita tapahtuu niin kun
aina sanon kun haluat ja toivot olivat ne sitten mitä hyvänsä.
Ainoa asia on että ymmärtää olla onnellinen ja kiitollinen ihan jokaisesta hetkestä....
tai fiilistelet. Koskaan ei tiedä mitä tarvitset :)
 |
| Niin ja paluumatkalla löytyi lamppu siihen heinäseipääseen :) |
 |
| Myönnettäköön että tämän sisustus vähän vaiheessa :) |
Kuvia Pimeästä Vintistä olen ottanut ihanan emännän luvalla....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti