lauantai 25. huhtikuuta 2015

Sain haasteen......

Sain haasteen. Voi ei, olen niin huono näissä ja samalla toinen minäni
jo miettii vastauksia. Haaste on tarkoitettu blogeille joilla on alle 1000
lukijaa, eikä se tarkoita vuodessa!!! No minun blogini nyt kuuluu
tällaiseen " rakas päiväkirjani" sarjaan, eikä varmaankaan kiinnosta
sillä tavalla kuin nämä ihanat blogit mitä itsekkin luen ja johon
haastajani Sanna K. kuuluu. Puolivihreää elämää on Sannan
monipuolinen blogi jota kannattaa käydä lukemassa. Linkki sinne
löytyy tuosta oikeasta reunasta kohta: Oma blogiluettelo. (löytyisi tästäkin
jos minä onneton osaisin sen tähän laittaa :) )

Sanna kysyy 11 kysymystä eri blogin kirjoittajilta ja he vastaavat.
Bloggarit vastaavat ja kysyvät taas omat kysymyksensä jne. tarina jatkuu.
En varsinaisesti vastaa haasteeseen, mutta aion silti vastata kysymyksiin
koska luettuani ne, sain paljon tuumailtavaa. Siispä päätin kertoa ne
sillä omalla tavallani, tavalla millä näitä tuumailujanikin kerron.

1. Mistä blogin nimesi tulee?
Mumman tuumauksia....nimi tulee kirjaimellisesti siitä , kun
aamuisin istun olohuoneen ison ikkunan viereen, juon teetä
ja mietin ihmisiä ja asioita joita tapahtuu. Mietin asioita joita
toivon tapahtuvan ja jotka ovat tapahtuneet jo kauan sitten....

2. Kaikista kirjoittamistasi postauksistasi, mikä on
lempparisi?
 Ihan paras päivä viikossa. Se on tuumailuni päivästä
lastenlasten seurassa. Kerran viikossa tapaaminen jatkuu yhä
ja olen iloinen siitä. 150 kilometriä tietä on välillämme,  se
ei ole este eikä edes hidaste. Olen iloinen että olen saanut heihin
läheiset välit.

3. Paras ja pahin mitä sinulle tapahtui 2014?
Pahin asia oli varmasti , miten yli 40 vuotta kestänyt ystävyys
päättyi. Kaikki yhdessä koettu oli pois pyyhitty kuin sitä ei
olisi koskaan ollutkaan.
Parasta oli varmasti se että aloitin viittomakielen opiskelun. Epäilin
ettei siitä tule mitään ja se onnistumisen riemu kun ensimmäinen
kurssi oli käyty oli sanoin kuvaamaton.

4. Mikä on isoin unelmasi?
Isoin unelmani on elää ja nähdä lapsenlapsieni kasvavan. Nähdä
miten Päivänsäde kävelee, puhuu ja kuulee linnunkin laulavan.

5. Mikä on mieleisin huonekalu kodissasi?
Tässä kohtaa tunnen itseni kyllä tosi materialistiseksi. Kun on
elänyt kauan on tullut hankittua yhtä sun toista.  Kiintynytkin olen
useisiin huonekaluihin ja kummankin kotoa perityt ovat myös tosi rakkaita.
Mutta laitan tähän meille aika uudenkin huonekalun, oikeaa elämää se on nähnyt jo aika lailla.
Ihana naapurimme mahdollisti että se tänään on meillä, enkä
luovu siitä koskaan.


6. Millä päiväsi alkaa?
Kaurapuuroa, päälle raejuustoa. Pieni voileipä ja
teetä, jos ruokailua tarkoitetaan. Jos sitä mitä tapahtuu kun
nousen sängystäni, niin vessan kautta postilaatikolle. Sillä
matkalla ehdin kiittää että olen saanut herätä tähän uuteen aamuun.
Samalla tulee kiitettyä kaikista rakkaista ja. ja ja. tosi pitkä "rotla".

7. Teetkö unelmatyötäsi?
Teen työtä josta unelmoin, ennenkuin sitä tein. Kun sitten
varsinainen työ aikanaan loppui, sain alkaa tehdä työtä josta unelmoin.
Unelma täyttyi joten tämä on unelmatyöni.

8. Mitä haluat saavuttaa seuraavan viiden vuoden aikana?
Tämä kysymys on kyllä nyt aivan kuin työpaikan kehityskeskustelusta.
Saavuttaa, voi kuinka vaikealta sanalta se kuulostaakaan, tai
saanko sen siltä kuulostamaan. Viiden vuoden sisällä saavutan eläkeiän ja
toivottavasti saavutan yhden pienemmän vaatekoon.
Haluaisin saavuttaa myös enemmän viittomakielen parissa...
Haluaisin matkustaa Italian Toscanaan
ja nähdä kauniin Firenzen. Tämä ehkä menee enemmän sinne
haaveilun puolelle....
Huomaan olevani enemmän unelmoija tyyppi, en haasta itseäni
mitä minun pitäisi tehdä...saavuttaa ja unelmatkin ovat kovin
arkisia.



9. Kuvaile yhdellä sanalla parasta ystävääsi?
Erityinen.

10. Mikä on tärkeintä, mitä olet oppinut vanhemmiltasi?
Kyllä se varmasti on perheen tärkeys. Perhe menee kaiken
edelle. On opittava tulemaan omillaan toimeen, mutta on osattava
pyytää apua kun sitä tarvitsee. On osattava kuunnella ja uskallettava
puhua.

11. Mitä toivot tulevalta kesältä?
Toivon että saan pienet pojat kesälomalle meille. Voin illalla peitellä
pienet varpaat. Lukea iltasadun ja nauttia kun ei kiirettä minnekään.
Saan aamulla ihanat pehmeät halaukset ja voin nuuskutella unenpöpperöisiä
pellava päitä.
Voin puhella rauhassa vanhempien kanssa ja nauttia kun he ovat siinä.
On ensimmäinen kesä lähes kolmeenkymmeneen vuoteen kun meillä,
vapaaherralla ja minulla on yhteistä lomaa kokonaista kolmeviikkoa
yhden sijaan. Toivon että voisimme tehdä pieniä matkoja vailla
kiireen häivää... sinne minne nenä näyttää ja juuri sinne mikä
sillä hetkellä mieleen tulee.
Toivon, iloa , valoa ja onnellisia päiviä.....
 
 Viimekesältä niin kuin päivämäärästä näkyykin, ei ole minun pihalta on Rouva Sporttisen piha....

Vähän erillainen postaus tällä kertaa. Sain aikaan jonkin moisia vastauksia vaikka en kirjaimellisesti
haasteeseen vastaakkaan. Haluaisin että juuri sinä, niin sinä joka luet tätä miettisit Sannan kysymyksiä. Helppoja vai kuinka, mutta kun alkaa pohtia enemmän se ei välttämättä olekkaan
sitä. Sain kuitenkin taas tuumailtavaa ja ensi kerralla palaan taas omiin omituisiin
juttuihini. Se SAAVUTAN jäi kyllä vaivaamaan....hmmm... saavutankohan koskaan .......

2 kommenttia:

  1. No tottakai saavutat! ihanan koskettavat vastaukset mummalla, meni kysymysten laatijakin ihan hämilleen.... Aurinkoista kevättä teille sinne, jutellaan lisää kun tavataan!

    VastaaPoista
  2. Kiitos samoin Sanna, oikein ihanaa kevättä myös teille!

    VastaaPoista