Kyllä, siitä on tullut oikein tapa että matkaamme suureen
kaupunkiin eli Turkuun bussilla. Syykin on ihan selvä.
Ei pysäköinti maksua, eikä liioin parkkipaikan hakua ja jos
mielii matkalla vaikka syömään ja juomaan lasillisen viiniä
niin molemmat voivat ottaa huoletta lasillisen tai kaksi....
Niin ja kun tämä super edullinen fölikin ulottuu tänne meille
asti niin eihän sitä bussi matkaa voi vastustaa.
Bussi saapui minuutilleen pysäkille. En voi ymmärtää miten
ne sen tekevät. Jos minä menen jonnekin olen aina etuajassa
tai jos jostain syystä yritän olla juuri sovittuna aikana myöhästyn
varmasti ainakin pari kolme minuuttia.
Tasaraha, valitse itse istumapaikka ja menoksi. Tuntui että
koko kylä oli päättänyt samaan bussiin tulla kun joka pysäkillä
piti pysähtyä. Hyvä että on kulkijoita säilyy silloin ainakin
tämä linja. Sulassa sovussa ja hiiren hiljaa istuttiin, mitä me kaksi nyt
toistemme kanssa puheltiin. Toiset tuijottivat ikkunasta ulos
kuin toivoen näkevänsä siellä jotain mitä ennen eivät ole nähneet,
toiset selailivat puhelimistaan kuka mitäkin. Yhdeltä pysäkiltä
tuli mummi kolmen pojan kanssa. Saatiin sitten autoon vähän
elämää, tuli hetkeksi omat lapsenlapset mieleemme tosin
näistä lähti ääntä noin yhdeksän kertaa enemmän ja se on paljon se.
Eivätkä nämä meidän pojatkaan mitään hiljaisia ole.
Jokainen olisi halunnut istua penkille(kaksi oli rattaissa) ja samalle
sellaiselle. Käsky oli tietysti tiukka EI. Kaksi herraa ei nähnyt
ulos koska olivat niin matalalla onneksi kolmas selitti missä
mennään ja välillä lauloi Robinin "puuttuva palanen".....
Mummi selitti että pitää olla kauniisti johon laulaja poika
tokaisi kirkkaalla äänellä:" Titten kun ollaan pelillä mää liahun!"
Luulen hänen tehneenkin juuri niin kuin lupasi.
Jos matkailu on aina näin hauskaa alan kulkea kaikki matkani
mitkä suinkin voin bussilla.
Matkan tarkoitus eli keskiajanmarkkinat olivat niinkuin asiaan
kuuluu. Paljon ihania käsityöläisiä, ruoka pisteitä, vähän "himphamppua"
ja tietysti PALJON IHMISIÄ!!! Olihan lauantai ja se aamun kylmyys
tipotiessään. Aurinko helli ihan jokaista markkinavierasta ja jokaisella
tuntui olevat hyvä mieli matkassa niinkuin kuuluukin.
Yritin kulkea aurinkolasit silmillä etten kaikkia ihanuuksia olisi
nähnyt ja onnistuinkin aika hyvin pitämään lompakon
vetoketjun kiinni. Jonkun verran se kassi kuitenkin painoi.....
Tulihan siellä ruokailemassakin käytyä ja lasillinen ja vain yksi
lasillinen viiniäkin maistettua. Väsymys alkoi painaa vaikka
reissu ei mitään fyysisiä ponnisteluja vaatinutkaan.
Kohti bussia matka kävi....
Sitä sitten saimme hetken odottaakin tunnin väliajoin kun kulkivat
ja vartti sitten näytti edellinen menneen.
Ehdin jo odottaessa puhella että omalla autolla olisimme jo
kotona nauttimassa kahvia terassilla, mutta meillähän oli tämä
BUSSILLA KANNATTAA MENNÄ reissu niin mitä sitä
sen kummemmin valittamaan.
Kun se sitten viimein tuli oli ihan mukava kokemus helteellä
autosta missä ei toimi ilmastointi. Noin 26 astetta ulkona ja varmaan 36
astetta sisällä. Olihan siinä tunnelmaa haistella erillaisia tuoksuja mitä
ihmisistä helteellä lähtee, toisista erillaisempia kuin toisista
mutta LÄHTEE. Sen huomasi myös paarma joka kävi vähän
jokaista nuuhkaisemassa ja koko matkan pelkäsin koska se
päättää puraista ja juuri minua. Meni ihan mukavasti matka
seurata sen lentoa. Tällä kertaa ei kukaan laulanut mutta musiikista
piti huolen eräs keski-ikäinen herra joka loistavasti vihelteli
"Täällä on Peppi Pitkätossu....."
Osaan myös tämän reissun myötä olla todella kiitollinen omasta
ILMASTOIDUSTA AUTOSTA!!! Mutta matka oli kaikeasta huolimatta
mukava. Niin ja edullinen kun päätimme ostaa oikein bussikortin
eräiden matkalla näkemiemme tuttujen kehoituksesta. Toisin sanoen
eivät ne bussimatkat tähän lopu nyt ne vasta alkavat.
Aurinko paistaa lämpimästi kun viimein istumme kahvikuppi
kädessä terassillamme. Hetken päästä paarma puraisee jalkaani
olikohan se bussipaarma tuumailen, sai kuin saikin puraistua minua.
Tuskimpa sentään taisi olla ihan oma pihapaarmamme.
Bussissa on tunnelmaa, joskus joku lauloi ja varmasti onkin varsinkin
tällaiselle ihmiselle joka ei voi sitä käyttää päivittäin. Ja niinkuin joka paikassa
muuallakin olin näkeväni siellä bussissa sellaisia onnellisia kulkijoita.....
Kuva ei ole omani vaan kaapattu. Ottaja on Sami Mäenpää Yle......
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti