sunnuntai 17. heinäkuuta 2016

Viivähdys menneessä....

"Taakse päin on paras katsoa silloin kun eteenpäin ei tahdo nähdä."

Siinä lause joka kätkee aika paljon sisäänsä. Eteenpäin katsominen
ja unelmoiminen on yksi vahvuuksistani, Elkkiksen mielestä
jopa rasite. Tuntuisi surulliselta jos eivät voimavarat enää riittäisi
siihen että ei näkisi aikaa eteenpäin. Se mitä se on todellisuudessa
ei tietenkään kukaan voi tietää, mutta oli se sitten sitkunelämää
tai jotain muita haaveita, on ajatuksissa kuitenkin elämän jatkuvuus.
Yllä olevan lauseen näin aamulla kuolinilmoituksessa ja se kosketti
kovasti itseäni koska eilinen päivä tuli elettyä välillä aika
nostalgisissakin muistoissa. Mennyt on mennyttä mitä siitä, kuulee
usein sanottavan. Olen kuitenkin sitä mieltä että joskus on ihan
UPEAA käydä ajassa ennen nykyhetkeä.....

Kun omaa ystäviä jotka on tuntenut melkein koko aikuisen
ikänsä ei voi olla kuin kiitollinen elämälle. Sen minkä itse on
unohtanut tai jostain syystä halunnutkin unohtaa niin tämä ihana
ystävä kyllä muistaa. Ystävä muistaa kuinka mahduit monta
numeroa pienempään vaatteeseen ja nyt hämmästelee kanssasi
miten ihmeessä olet päästänyt itsesi tuon näköiseksi. Niin ja ystävä
jopa tietää että  piirakoita ym. muita herkkuja syömällä ne on
saavutettu.
Ystävä muistaa myös hölmöilysi, sekä sen miten itkit ja  kuinka
luulit ettet koskaan selviä murheistasi.Hän muistaa koska hän
tuki sinua kaikin mahdollisin keinoin......jopa sen piirakan syömisessä.

Kun katsoo taaksepäin elämää ja näkee itsensä aikuisena nuorena.
Viisaana nuorena, täynnä tietämystä elämästä ja samalla ymmärtää
olleensa silloin nuorempi kuin oma lapsi nyt. Se hämmennys miten
nuori sitä silloin oikeastaan olikaan/olimmekaan. Miten kuvittelimme
tietävämme kaiken elämästä ja yleensä kaikesta muustakin. Miten
onnellisia olimmekaan kun emme sitä tienneet emmekä nähneet
elämää eteenpäin.... Vaikka elämä on antanut niin paljon hyvää
se on antanut myös sellaista jonka olisin vaihtanut pois. En vaan
jaksa uskoa niinhin ihmisiin jotka sanovat" Mitään en tekisi toisin."

Kun omaa ystävän kenelle voi kertoa niin ilonsa kuin surunsa
ymmärtää että lottoaminen on aika turhaa. Onnen numerot on
käytetty näihin yhteisiin vuosiin. Vai pitäisikö sittenkin laittaa
ne numerot siihen kuponkiin.

Vuodet vierii ja muutumme. Mielipiteet, tavat ja kehomme  ja varsinkin
kehomme siinä mukana. Se että myös ystävät vaihtuvat ei ole mitenkään
kummallista, aikansa kutakin. Siitä huolimatta ja juuri siitä syystä
on upeaa kun on vierellä ystäviä kaikesta näistä huolimatta.

Saan viimein ystäväni itselle nykyään hyvin tärkeälle paikalle,
lenkkimaastoon jonka tahdon kiertää aina kun mahdollista ja
varsinkin silloin kun ei millään jaksa. Kun tarvitsen kaiken
energian minkä luonto voi antaa, kun olen kiitollinen että
voin nähdä eteenpäin...

Eilen tuli katsottua hyvinkin paljon taaksepäin, vähän haikeasti
mutta myös nauraen. On hyvä joskus katsoa taaksepäin kun on
vierellä ystävä joka on ollut siellä kanssasi.
Eilen katsottiin myös paljon eteenpäinkin vaikka se ei ole
mahdollista, niin näimme silti paljon. Näimme sen onnellisen
tulevan.....

                             Kun ei ole mennyttä eikä tulevaa, on vain tämä hetki.......


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti