Flirttikurssi 50+

Ehdottelin Vapaaherralle useampana päivänä että haluaisin
mennä katsomaan mitä pitää sisällään Flirttikurssi 50 +.
Vapaaherra suhtautui asiaan tyypilliseen tapaan "voidaan mennä".
Mutta ei siitä sen enempää. Odotin tietysti pikkuisen positiivisempaa
innostusta esim. mitä hän kenties voisi asian suhteen tehdä.
Olisinhan itsekkin voinut ne hakea, mutta onhan se mukavampa
jos toistakin kiinnostaisi.
Kun sitten varmaan viidennen kerran otin asian puheeksi niin
silloin sain vastauksen , aivan kuin hän olisi sen ihan itse
juuri äsken keksinyt:"Ajattelin hakea sinne kursseille ne liput!"

Paikkoja oli kuin olikin vielä jäljellä ja kotiin tultuani vilkaisin
tyytyväisenä pöydälle missä liput vihdoin olivat.
Päivää ennen kurssia jokin kumma aavistus
( itse kutsun sitä enkelin tönäisyksi) sai vapaaherran tarkistamaan
liput ja voin vain kuvitella hänen säikähdyksensä ( on kuulemma
ihan liian lievä ilmaisu) kun hän huomasi että liput ovat
ihan VÄÄRÄLLE PÄIVÄLLE!
Onneksi pieni soittorumpa ja oikeiden ihmisten oleminen
oikeassa paikassa pelasti tilanteen joka ei todellakaan ollut Vapaaherran
syy. No olisimmehan me tietysti voineet niitä lippuja kotonakin
hieman lukea, mutta loppu hyvin kaiki hyvin.

Lauantai-ilta koitti ja tällä kertaa meidän piti lähteä vielä
aikaisemmin kuin yleensä, vaikka aina muutenkin lähdetään
aikaisin. Nyt siis TOSI aikaisin, koska liput vaihdetaan uusiin.

Tässä kohtaa tietysti on fiksua ilmoittaa että kyseinen kurssi
on teatterikappale Paimiossa. Tuskimpa kukaan nyt oikeasti
ajattelikaan että ihan oikealle kurssille olisimme menossa,
vaikka kenties mielenkiintoista sekin voisi olla....tai ei.

Koska odottelu aikaa oli kokonainen tunti, päätimme
poiketa nopeasti paikallisessa marketissa ostamassa
pari unohtunutta ostosta. Siitä käynnistä huolimatta
oli vieläkin aikaa.
Paikalla oli jo pari muutakin pariskuntaa ja huomasimme
että he suuntasivat kahville viereiseen huoneeseen.
Hetken siinä tuijottelimme toisiamme ja päädyimme samaan ratkaisuun.
Etäämmällä pari naista kyseli haluaisimmeko kenties
jotain juotavaa viiniä tai muita kuohuvia. Ei haluttu
kun oltiin autolla. Siis ihan oikean teatterin tunnelma.
Kahvihuone oli todella kodikkaasti SISUSTETTU, ei
mikään elokuvateatterin kahvio. Erityisesti mieleeni jäi
paksut ihanat nukkamatot jotka olivat lattialla.
Kukahan nekin pesee kun kansa kävelee märillä kengillään.
Kahvi maistui todella hyvältä ja britakakku vieläkin
paremmalta. Tosin heti sen syötyäni olin vahvasti sitä
mieltä että olisin voinut jättää sen väliinkin, kalorit
jotka valuivat vatsanympärille nauroivat niin lujaa
että kuulin sen korvissani. Yritin kuitenkin keskittyä
kahvilan kauniisiin pöytäliinoihin , sohvaan ym.

Kotona olin hieman pohtinut pukeutumis etikettiä.
Mennä elokuvateatteriin teatteriin. Tuumailin hetken aikaa

ehtiskö vielä kotiin kun ensimmäinen nainen pyörähti
eteeni kymmensenttisillä korkokengillä ja kenties
viime pikkujouluihin ostetussa upeassa röyhelöjakkupuvussa.
Päätin kuitenkin poiketa tässä kohtaa naistenhuoneessa
ihan oikealla asialla ja kenties vähän manaamassa asuvalintaa.
Kun sitten palasin sieltä rajulla otteella, rajulla siksi koska
kaksi oventakana olevaa naista onnistuin melkein kaatamaan.
Sen jälkeen huomasin että se olikin kyseinen nainen joka oli
ylipukeutunut, me muut olimmekin sitten kuin yhtä suurta perhettä.

Valitettavasti paikkalippuja ei ole, joten kun ovet avataan.
NOPEAT TODELLA VOITTAVAT HITAAT. Näkeehän
sieltä kaikki ja kuuleekin. Toisesta paikasta vaan huonommin
kuin toisesta. Kukaan ei voi uskoa kuinka hitaasti kulkevat
ihmiset saavat jostain kummasta sellaiset voimat ja nopeuden
kun yksi ovi avataan. Siinä ei ujostella tönimistä eikä sitä
että ollaan melkein poski poskea vasten.Mummoista tulee
tuuppijoita ja papoista varpaantallaajia. Päämäärä on vain
pulahtaa tuosta pienestä aukosta ensimmäisenä.
Saimme niin hyvät paikat että samaistin itsemme oitis
noiden tuuppijoiden joukkoon, vaikka vahvasti olin sitä miltä
että menimme massan joukossa.

Teatterikappale oli hauska eli kaikin puolin viihdyttävä.
Sopivasti huumoria ja laulujakin kiitettävästi mukana.
Näyttelijät kun ovat hyviä laulajia niin toivoo heidän myös
sitä taitoaan käyttävän. Sivu silmällä huomasin että Vapaaherrakin
näytti olevan sillä mielellä, että kannatti ne liput hankkia. Voisin
vannoa että mietti mielessään kuinka taas kerran olin aika
fiksu mies kun näin järjestin vaimolle mukavan teatteri-illan ja
tein hänet onnelliseksi.....

VALITETTAVASTI NÄYTÖSTÄ EI SAANUT KUVATA JA KAHVIO TAAS UNOHTUI KUVATA.
MUTTA PARISUHDE ASIOISTA OLI KYSE, ENSIN OLTIIN KUIN NÄMÄ NALLET :)
LOPUKSI SITTEN JOTAIN MUUTA....