sitten loppuvuodesta surra miten heikkon luonteen olen itselleni luonut.
No luonteeni on kyllä vahva kun on kyseessä jokin asia minkä haluan
etenevän omalla tavallani. Periksi en anna ja jos jostain syystä annankin,
niin varmasti hyödyn siitä tavalla tai toisella. Se mitä erikoisesti murehdittaa
miksi heikko luonteeni nyt kiusaa minua , on alkava kevät. Ihana valoisuus
joka paljastaa kaiken minkä pimeä talvi on kätkenyt syleilyynsä.
Ei varmasti ole jäänyt epäselväksi että kevät on haikeaa aikaa minulle.
Se todellisuus mikä paljastuu pimeyden poistuttua on karu totuus
eli KERTYNEET KILOT!
Syödyt pullat ja suklaat ovat jättäneet jälkensä. Kaikkein ikävintä tässä
ettei voi syyttää kuin ITSEÄÄN ja ehkä pikkuisen tuota miestä. Miestä, joka
ei ikinä kiellä syömästä herkkuja, saatikka sanoisi KULTA SINUSTA ON
TULLUT PULLUKKA! Miten helppoa onkaan syyttää taas toista omista
valinnoistaan..... Tarkemmin kun mietin olen ehkä saanut pienen vinkin
häneltä, mutta juuri silloin vahva luonteeni on ollut paikalla. Sitten
vastaavasti kun hän lähestyy Fazerin suklaan kanssa, niin heikko luonteeni
hyppää kehiin juuri silloin. PLÄÄH!!!
Mies palaa luennolta, joka käsitteli muistia. Siis miten
tunnistan onko alkavaa dementiaa tai jotain muisti häiriöitä. Hän tekee
kokeita tietysti minulle ja läpäisen ( luojan kiitos!) testit tuosta noin.
Mukanaan hänellä on myös lappunen jonka voisin täyttää. Lapussa kysellään
niinkuin yleensä koko suvun sairaudet ym. Pääsemme kohtaan miten
lasketaan painoindeksi. Selitän hänelle että tiedän tavan ja kehoitan häntä
menemään kyselyissä eteenpäin. Jostain kumman syystä hän kuitenkin
tuntuu juuttuvan tuohon mokomaan indeksin laskemiseen. Hän vaatii
minua laskemaan sen nyt ja heti. Estelyistä huolimatta se lasketaan.
No eihän se hälyttävä ole( jälleen LUOJAN KIITOS) mutta jotenkin
se "vihjaus" kyllä kolahti ja HYVÄ NIIN! Toivon vaan että heikko
luonne pysyisi nyt jossain TODELLA hyvässä piilossa!!!!
Painon pudottaminenhan on todella helppoa. Syödään vaan vähemmän
ja sillä hyvä. Valitaan ruokaa joka ei maistu ja pidetään jääkaappi
tyhjänä. Jos asuu henkilön kanssa joka on laiha kuin " nälkävuosi"
( niinkuin minä) niin voisi harkita omaa jääkaappia tai omaa hyllyä
kaapista, jos ei ole mahdollisuutta koko kaappia hankkia. Näillä eväillä
päätän aloittaa "laihikseni".
Aamu alkaa kaurapuurolla, raejuustoa ja teetä. Päivällä salaattia ja rahkaa.
Ihanan terveellistä ja joka päivä. Illalla syön kaiken mitä jääkaapista
löytyy ja suurin piirtein" kuristan" miehen jos ei häneltä löydy mitään
pientä jälkkäriä minulle. Heikko luonne saapuu ihan JOKA ILTA.
Aamulla taas vahva luonne järjestää hirveitä oman tunnon tuskia.
Kun muutaman illan selviän jostain kumman syystä ilman herkkuja
saan kutsun vierailulle ja siellä sitten heikko luonne suorastaan huutaa:
" Syö nyt hyvä nainen , ethän sä kehtaa torjua kun emäntäkin leiponut
ihan SUA VARTEN" Ja taas syödään.......
Saman virheen teen ,kun kutsun ystäviä meille. He syövät ihan liian
vähän leipomuksiani , koska " joudun " tuhoamaan kaiken lopun
ihan itse. Mahdollisuus olisi tietysti sama mikä miehelläkin, ei
maistu ....eli ei syödä! Pakkaseen loppu ja heitetään sitten pois toiste tai
syötetään yllätys vieraille.
Pulla kertaa suklaa jaettuna piirakan kanssa kuulostaa toivottomalta.
Vyötärö huutaa , sitä ahdistaa tiukka pusero. Lupaan sille ties monettako
kertaa että kohta helpottaa. Alkava viikko on uuden alku . Päätän antaa
heikolle luonteelle vapaata ja työllistää vahvan luonteeni täysipäiväisesti.
Ajattelin että lupaus pitää paremmin kun se on näin oikein "paperilla".
Vaikken teekkään niitä lupauksia niinkuin kerroin, mutta lupasin kuitenkin
itselleni olla tänä vuonna paremmassa kunnossa kuin viime vuonna. Haluan
panostaa tulevaan eli itseeni . Siispä terveellinen ruokailu saa taas astua joka
päiväiseen elämään, eikä vaan silloin tällöin elämään.
Aurinko paistaa ja innostus hyvinvointiin on tiukasti tässä ja nyt. Vahva luonteeni
on läsnä, näillä eväillä jatkamme eteenpäin kohti kevyempää (toivottavasti) kevättä.
Kohti onnellisempaa kevättä.....
Ihan ensimmäinen leskenlehti, tämän kuvan oton jälkeen niitä löytyikin sitten aika monta.
Aurinkoista kevättä , iloa ja valoa .
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti