mennä konserttiin hautautui auttamattomasti. Syy ei ollut se että olisin sen
unohtanut niinkuin joku varmaan välittömästi ajatteli, ehei peruin
sen ihan itse. Peruin sen koska sain niin hyvää seuraa että en yksinkertaisesti
viitsinyt mennä. Sitä sitten pohdiskelin itsekkin hieman hämilläni
miksi mieli niin kovasti vaati etten menisi. Toki mielessä kävi
myös voisiko se kenties olla sittenkin laiska itsetunto joka vei
voiton....tiedä häntä....
Koko viikko onkin sitten mennyt joulumieltä hakiessa, jotenkin se
on piiloutunut kaiken kaaoksen keskelle. Ei se etteikö se näkyisi
täällä kotona kaiken maailman tonttuhärdellien muodossa, mutta
jotain olennaista puuttuu....
Tuijottelin tonttua yhtä lailla hölmistyneenä kuin sekin minua. Siinä se ollut ja seurannut monet joulut samoja traditioita mikäpä niitä muuttamaan. Jostain syystä se on selvinnyt myös pikku väen syleilystä enemmiltä kolhuilta. Siinä tonttua tuijottaessani pohdin pitäiskö jotain muutakin tehdä.
Ystävä kertoo miten on leiponut pakkasensa täyteen leivonnaisia ja laatikoitakin on niin että tuskin ovea saa pysymään kiinni. Nyt olen ehdottomasti sitä mieltä että tonttu tuijottaa tonttua....
Hallittu kaaos on kodinhoitohuoneessa, pakkaamattomat lahjat odottavat paketoijaa. Tässä kohtaa aina tuumailen miksi ihmeessä jos ostaa lahjan ei anna myyjien sitä paketoida vaan pitää itse se tehdä.
Minun kohdalla ei voi edes selittää että haluan persoonallisia paketteja, koska paketoin ne saman kaavan mukaan. Tosin katson tarkkaan lahjapaperin ettei saaja saa kaikkia lahjojaan samanlaisissa kuoseissa. Lahjat voisivat kenties jo olla paketissa jos vain olisin vinkannut siitä vapaaherralle. Mutta ei ,minä haluan henkilökohtaisesti nähdä että ne varmaan ovat oikeassa paketissa. Toiseksi olen jo unohtanut puolet mitä ollaan ostettu, joten ihan kiva nähdä mitä sieltä löytyy....
Suursiivous ennen joulua! Totta kai jokainenhan sen tekee, paitsi minä. Olisin kyllä kerennyt, EHKÄ jos en kirjoittelisi täällä tai jos se jostain syystä olisi tarpeellista. Odotan kolmea salaman nopeaa tahmatassua vieraaksi joten se homma on aivan turhaa. Se suloinen sekasorto joka valtaa kotimme voittaa menen tullen tiptop talon. Myönnettäköön että sen jälkeen saatan tarttua toimeen, mutta se onkin sitten toinen juttu.
Ei meillä sentään kattokruunuissa roiku kuin tontut vaikka meno välillä onkin aika vauhdikasta.
Joulukuusi odottaa vielä pihalla koristajia. Olen niin innoissani siitä tai ehkä vähän hämillänikin. Vapaaherra nääs lupasi pojille että he saavat sen koristella. Eihän siinä mitään kummallista sinänsä, mutta kun he saapuvat vasta aatona pohdin miten ihmeessä jaksan katsella kuusta ilman koristeita niinkauan. Voisikohan sen koristella ja sitten vaikka riisua ja taas uudestaan....ehkä ei sittenkään...
Pääasia että kuusi tulee sisälle ja lisää sitä joulumieltä.
Joulukortit sain sentään postiin ajoissa. Toki niitä viime hetkellä ennen postittamista sitten kirjoittelin.
Muutama niitä jo takaisinkin tullut ja taas kerran heiltä kenelle en laittanut. Mahdankohan saada niiltä kenelle niitä laitoin. Lopun viikkoa olenkin sitten joka päivä ostanut lisää kortteja kun muistuu vielä hän ja hän.....
Kinkkukin meille saapui. Tilattiin jo vuosi sitten ihan varman päälle , ettei ilman jäädä....eikä jääty!
Tosin se on muutamaa kiloa suurempi kuin piti. Eihän se haittaa , mutta kun meitä on vähemmän syöjiä kuin joskus ennen tai oikestaan syöjät ovat pienempiä....No mahtuihan se jääkaappiin ja uuniinkin, oli ihan pakko kokeilla tässä vaiheessa. Pakastin on tietysti keksitty , sinne sitten loppu jos jää ja syödään sitten kinkkukiusausta loppu kevät. Luultavasti kinkku on paras mitä ikinä. Suoraan tuottajalta....
Laatikot tekemättä, kakut leipomatta ja minä sovin vielä kyläilystä viikonlopuksi. Hienoa , kehuin itseäni. Hallitun kaaoksen saa helposti aikaan...huomaan...Tälläkin hetkellä voisin tehdä jotain järkevää, mutta päätin tartttua kynään ja aloittaa tämän terapeuttisen kirjoittamisen....
Sitten vielä tuumailen mitä kirjoittaisin ennen joulua.....ehkä siitä saanko sen kaaoksen selvitettyä.
Joulu tulee silti kaaos tai ei sitähän hoetaan koko ajan. En nyt tiedä onko se kaaos välttämättä niin onnellista jota aina perään kuulutan, mutta huvittavaa se voi olla kun sen oikein oivaltaa....
Kuppi kuumaa enkeli teetä niin eiköhän ne homman lähde käyntiin :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti