Kuuntelen sujuvasti kuinka eräskin ahkera työntekijä sairastuu
joka ikinen joulu jos jonkinmoiseen tautiin. Milloin on flunssa
niin kova ettei uskalla hellittää nenäliinapaketista , jos sen
nyt sattuu vaikka vahingossa pöydälle laskemaan niin siinä ajassa
jotain ehtii valumaan jo suuhun asti.....yyyyäää....jne...
Toisena jouluna kuume nousee varmasti niin kovaksi että
vessaan menokin tuntuu vaivaloiselta. Jos edellämainituista jotenkin
selviää niin kyseinen henkilö katkaisee joko jalkansa tai
kätensä että silloin viimeistään hänen on jäätävä sairaslomalle.
Hän itsekkin on vahvasti sitä mieltä että se on joulustressi
eikä ole vielä pystynyt sitä yhtenäkään jouluna selättämään.....
Tällä hetkellä itse olen myös jonkin sorttisessa flunssassa.
Minun flunssani nyt ei ole edellä mainittua tressiä mitenkään.
Omat jouluvalmistelut ovat sujuneet hyvinkin leppoisissa
merkeissä. Kotia olen jo pikku hiljaa koristellut tai oikestaan
tapani mukaan yritin hillitä etten olisi niitä tonttuja jo lokakuussa
laittanut.
Niin ja se flunssa on ihan itse aiheutettu. Kuka käskee halata
ja pussailla metrin mittaista nuhanenää. Toisaalta kun sellainen
on näköpiirissä niin eihän tällainen mumma voi pitää sormiaan
erossa hänestäkään. Pese siinä sitten käsiäsi ja kun sitä nenästä valuvaa
töhnää on kaikki paikat täynnä. Jos jotenkin saat pikku nenän niistettyä
ja siistittyä niin siinä samassa hän jo aivastaakin. Ellei satu olemaan
nenäliina aivan käden ulottuvilla on tuo valuva töhnä lähinnä
mumman puserossa tai muualla lähistöllä. Joten kyllä minä
nuhani kestän, toivon vaan että nuhanenä paranisi, eikä tartuttaisi
koko perhettä.
Lahjat on paketoitu viimeistä pakettia myöten. Tänä vuonna
tuntui että niidenkin hankkiminen kävi nopeammin kuin koskaan.
Toisaalta pakettejakin on ehkä vähemmän kuin ennen. Niin ja kirjoitinhan minä
sille joulupukillekin.....ajattelin lähinnä keventää hänen paketti taakkaansa
ja hankkia jotain ihan itse. Pääsee sitten pukkikin vähän vähemmällä
stressillä, kun siellä niitä paketteja kuormaansa laittelee.
 |
| TÄSSÄ KOHTAA OLI VIELÄ PIKKUISEN KESKEN TÄMÄ PUKIN APULAISEN HOMMA.... |
Joululaulut jäi kirkossa tältä joululta laulamatta. En vaivautunut
kirkolle edes kuuntelemaan niitä, sen olisin kyllä voinut tehdä
mutta tuo samainen flunssa vei silloin kaikki voimat. Luultavasti
moni muukin oli tyytyväinen kun en mennyt sinne niistelemään
ja pärskimään. Aattona aioinkin sitten laulaa senkin edestä
ja nauttia tunnelmasta koti kirkossamme.
Joulumarkkinat, joihin menoa niin kovasti toivoin saattavat niinikään
siirtyä ensi vuoteen. Ne vuoden suurimmat olivat tietysti lauantaina
kun minä pakersin työssä ja vanhan suurtorin markkinat sunnuntaisin
menikin sitten pärskien tai muuten vaan toisin suunnitelmin.
Jäljellä on vielä yhdet mutta nekin SAAN nyt jättää väliin.
Eikä aiheuta minkäänlaista stressiä...
Muutama työpäivä pitää minut vielä jonkin verran kiireisenä ja tienpäällä.
Viikonvaihteessa suuntaamme vapaaherran kanssa pikkaisen
etelämpään ja noukimme sieltä mukaan ihanan Koululaisen.
Suloisuus ja Päiväsäde pinnistävät muutaman päivän päiväkodissa
ja vanhemmat työssä. Ahkera Koululainen pääsee ansaitulle vapaalle
ja ennenkaikkea viettämään kahdenkeskeisiä hetkiä vapaaherran kanssa.
Pilalle mennyt syysloma(kuumetauti iski silloin) on jo muistojen joukossa
ja molemmat toivovat kovasti että pysyvät terveinä tällä kertaa.
Jouluna Koululainen ja muu perhe suuntaa kohti mummilaa ja me
pidämme oman tressittömän joulun täällä mummalassa.
Katselemme kuusta minkä Koululainen varmasti meille koristaa ja
muistelemme niitä ihania jouluja mitä olemme saaneet viettää.
Miten pöydän ympärillä on ollut paljon vanhuksia ja heidän
lähdettyään pöytä seuraksi saimme iloisiä pieniä ihmisiä.
Jokainen joulu on ollut aivan erityinen, sellainen onnellinen joulu
ilman stressiä ja sellaisen joulun ajattelin rakentaa taas tänäkin vuonna.....
 |
| ENKELEITÄ JA TONTTUJA JOULUUNNE...... |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti