lauantai 12. syyskuuta 2015

Tärkeää työtä......

Jälleen kerran iltapäiväehdet, tv ym. kaikki mediat jotka ilmoittelevat
meille tulevista leikkauksista ovat saaneet suuren pääni turpoamaan
vielä suuremmaksi. Joka toinen päivä päätän että en aukaise yhtäkään
tiedon välinettä ja töissä en suostu kuuntelemaan asiakasta joka
yrittää selittää minulle omaa mielipidettään asiasta. Aloitan
varmasti mahtavan "älämölön", siis sellaisen sormet korvaan ja sitten
AAAAAGGGGHHHH!!!!!! Toistaiseksi se" älämölö" on kuitenkin
muuttunut vain kireäksi tekohymyksi ja ajatukset ovat lennelleet
ties ja missä. Mielipide on jokaisella ja myös minulla ja se minun
on vain minulla.....

Sitä vaan tuumailin että KUN leikataan niin jokainenhan joutuu
leikkurin alle sehän on selvää. Erityisesti surenkin niiden
sairaiden ym. muiden ihmisten vuoksi jotka jo nyt sinnittelevät
riittääkö rahat koko kuukauden, niin miten ne leikkauksien jälkeen
enää riittävätkään......
Se keneltä leikataan ja kenen TYÖ ON TÄRKEÄÄ on tämä asia
joka mieltäni on tämän viikon painanut.

Kunnioitan suuresti ihmisiä jotka eri ammattikunnissa tekevät
työtä pelastaen/parantaen/kuntouttaen ihmisiä. Emme pärjäisi ilman
heitä, monen aika olisi loppunut ennen aikojaan aivan varmasti.....
Tähän ammattikuntaan tietysti lisätään lastenhoitajat ja opettajat
ym. jotka kehittävät ja kasvattavat meitä jokaista  elämän varrella.
Pelastavathan hekin tavallaan monta ihmistä......

Se miten nämä ihmiset työskentelemään pystyvät ei onnistuisi
ilman apuvälineitä joita taas toiset tekevät. Harva lääkäri käsillään
parantaa( hmm. joku tosiaan niinkin tekee) ilman apuvälineitä
hän ei pärjää.....

Ilman ruokaa kukaan ei pystyisi tekemään yhtään mitään, sen
olemme nähneet kauhukuvina nälkää näkevistä ihmisistä.
Niin ja jokainen sen omakohtaisestikin tietää. Toisin sanoen
ruoan jalostuksen ammattilaiset ovat todella tärkeitä tässä
ketjussa ja monet henkilöt jotka päivästä toiseen järjestävät
että toisilla on mitä syödä.

Puhumattakaan kaiken maailman hyöty ym. tavaroista joita tarvitsemme
tai muuten vaan haluamme. Kiitos heille jotka niitä meille
valmistavat ja suunnittelevat....

Töitä on niin paljon kuin on tekijöitäkin enkä niitä sen enempää ala
tarkastelemaan ja luettelemaan. Se kenen TYÖ ON TÄRKEÄÄ on vaan noussut
tällä viikolla monesti esille ja se minua jotenkin "kiusaa" . Mikä on
se mittapuu millä voimme tietää onko se tärkeää vai ei?
Omasta mielestäni JOKAISEN TYÖ ON TÄRKEÄÄ on se sitten
mitä hyvänsä. Jopa minunkin työni vaikka se aina silloin tällöin
kummastusta herättääkin......

Jokainen on palkkansa ja etunsa ansainnut ja jos meidän pitää
luopua jostain sen vuoksi että jonain päivänä kaikki on paremmin
niin jokaisen on silloin osallistuttava yhteisiin talkoisiin.
Tavalla tai toisella. Mutta se että oma TYÖ ON TÄRKEÄMPI
kuin toisen ei saa olla syy miksi niihin talkoisiin ei tarvitse osallistua.

Toivon todella kovasti että asiat järjestyisivät hyvin ja huolen
ilmapiiri edes vähenisi ja mielellään poistuisi meiltä kaikilta.
Jotta voisimme onnellisena ja tyytyväisenä tehdä sitä työtä
mitä sitten teemmekin. Tehdä ja olla ylpeä siitä että se on
TÄRKEÄÄ TYÖTÄ....

Olen puhunut :)

        PIENI RENTOUTTAVA KUVA VUODATUKSEN LOPPUUN .........

3 kommenttia:

  1. Niinpä!!! Mullakin oli viimeviikolla mennä hermot kun asiakkaat halusivat keskustella leikkauksista ja pakolaisasiasta. Nyt olen Saariselällä ja tuuletan päätä ja kroppaa ja niin hyvältä tuntuu olla hetken pois miettimättä yhtään mitään... Voimia sulle 😊

    VastaaPoista
  2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  3. Kiitos Sanna ja rentouttavaa lomaa sinne Saariselälle ❤️

    VastaaPoista