sen samalla kaavalla. Toisin sanoen kirjoitan mitä mieleeni
tulee ja kun mieli on tyhjä laitan pisteen ja se on siinä.
Tällä kertaa laitoin ensin otsikon ja sen jälkeen tuumailin mitä
kirjoittaisin. Se ei tosiaankaan ole mitenkään vaikeaa, paremminkin
tuumailen tässä miten voisin kaiken tiivistää etten kirjoittaisi
tätä lopun päivää. Niin paljon olisi sanottavaa tuosta napista.
Ensiksikin tämä laiskan nappi. Kuulostaa tietysti kummalliselta, mutta
sellaiselta minusta tuntui tässä eräänä päivänä.
On kuin jokin nappi olisi painunut alas, siis sillälailla kun painat
nappia ja HUPS, se ei nouse ylös vaikka tekisit mitä. Painat vaan
uudelleen ja uudelleen kunnes luovutat ja uskot että se todellakin
on pohjassa. Vanha ja rikkinäinen.
Tällaisena jouluhöperönä olen saanut kuin saanutkin kaikki joulu
koristukset ym. paikoilleen jo marraskuun puolella, hyvä niin.
Pikkujouluna sain tietysti vihdoin ja viimein syödä hivenen
kinkkua ja laatikoitakin piti testata. Puhumattakaan riisipuurosta
ja sekahedelmäkiisselistä, sitä nyt varsinkin oli saatava.
Mutta sitten meni nappi päälle......
Turun suurtorin joulumyyjäiset kävelin melkein vauhdilla läpi.
Pappa ihmetteli mikä kiire meillä on.....no ei ollut mikään. Oli
vain tunne ettei ollut minulle mitään. Vaikka ostin itselleni
joululahjankin.... ja mieluisan, tietysti. Yleensä siellä kävellessäni
saan sata ja tuhat ideaa. Kotona sitten anelen pappaa toteuttamaan
edes yhden niistä. Nyt kävelin nappi pohjassa pois.....
Joululahjoja on mukava ostaa ja ideoita on vaikka ja kuinka. Ainoa
este on yleensä budjetti ja sen takia sitten touhuan lahjojen kanssa
viikosta toiseen. Tämän vuotiset lahjat tuli hankittua melkein yhdellä
kertaa. Kotona selailin nettiä, vertasin hintoja, hain pois.
Ei jaksa kierrellä kauppoja ja ihailla kaikkia ihania tavaroita ja
unelmoida miten jonain päivänä ostan hänelle tai hänelle.
Niin laiskotti että kotiin oli päästävä pikimmiten nappi pohjassa.....
Joulua en ole suunnitellut sen kummemmin, saattaa olla että "saarioisten
äidit" auttavat tänä vuonna minua, kun on tuo nappikin.
Ehkä juuri ja juuri jaksan kinkun paistaa ja kenties siinä samalla
parit joulutortut. Joulu on siivottu jo marraskuussa, onneksi. Taidan
selvitä ihan pintasiivouksella tämän kuukauden....
Nuorten perhe menee mummilaan joten vietämme joulua kahdestaan.
"Ottopoikamme" korkeintaan viihdyttää meitä aattona, joulupäivän
aion viettää pyjamapäivä tyylillä, tapanina sitten herään horroksesta
ja alan pikkuisen jaloitella. Vähän tuumailin jos vaikka silloin
alkaisin tehdä jotain sille napille. Jos sen voisi vaikka jotenkin korjata .
Saisi sen viimeinkin toimimaan niin kuin normaalisti, eli sopivasti
laiskana, mutta innostuneena kuitenkin suuremman aikaa....
Elämä on aikalailla suorittamista, itseltään vaatii toisinaan ehkä
vähän liikaakin. Kun on tottunut että kaikki menee käsikirjoituksen mukaan
tuntuu vaikealta ymmärtää miksi ei jonain päivänä jaksa tai pysty.
Onneksi mieli tulee silloin esiin ja laittaa sen laiskan napin päälle.
Muistuttaa että voit olla yhtä onnellinen nappi pohjassakin.......
Pappa osti minulle uuden enkelin. Alan kuulemma muistuttaa tätä entistä enemmän.
Vähän unelias, pyöreä mumma. Varmaan nappi pohjassa hänelläkin.....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti