juoksuksi! Ovikello soi ja sama jatkuu ainakin kymmenen kertaa. Tokihan sen
pitääkin soida koska vieraita on tulossa kolmetoista tai taisi olla enemmänkin
menin jo sekaisin. Omat mukaan lukien alle kouluikäisiä vähän vajaa kaksikymmentä!
Mummaa alkaa jo moinen vauhti huimata.
Onneksi sanoisin, tyttöjä näyttää olevan noin puolet. Tytöillä meno hieman
hillitynpää.
Päivänsankarimme on aivan innoissaan ja miksei olisi onhan hänen päivänsä.
Juhla käynnistyy pullonpyörityksellä. Päivänsankari pyörittää pulloa ja pullo
osoittaa tyttöä joka saa antaa ensimmäisenä lahjansa Päivänsankarille ja
hän avaa sen muiden seuratessa jännittyneenä.
Kuulen useamman kuin yhden huudahduksen "WAU!" Tyttö on hyvillään
tuomasta lahjasta ja Päivänsankari samoin. Minulle tuo lahja ei juuri kerro
mitään. Ensinnäkin sillä oli kummallinen nimi ja mitä sillä tehtiin jäi
hämärän peittoon. Väliäkö sillä kaikki muut tuntuivat tietävän.
Sama pyöritys jatkuu kunnes kaikki lahjat on aukaistu. Kaikki sujui
hyvin mitä nyt joku sai välillä liian innokkaan pyörittäjän käsistä
pullosta myös päähänsä. Onneksi oli muovi pullo.
Äiti ja isä kuiskuttelivat josko nyt olisi tarjoilun vuoro. Vaikka meteli
oli sanoinkuvamaton, niin tuskin lauseen saivat loppuun kun kaikki
olivat jo tunkeneet itsensä pöytään istumaan. Kuka kenenkin viereen
se tuntui olevan aika tärkeää.
Alkoi suunnaton haluaminen! Äiti ja isä yrittävät tarjota jokaiselle
jokaista herkkua. Yksi kerrallaan lautaset täyttyvät. Piirakat,lihapullat ja
nakkijuusto vartaat häviävät pikku suihin. Mutta ilmiselvästi jätetään
tilaa myös kakulle,pipareille ja karkeille
Sitten se tuodaan pöytään! Hieno matokaakku.Päivänsankarin itsensä
toivoma tietysti. Kuusi kynttilää sytytetään. Kaikki laulavat Päivänsankarille
ja hän hymyilee niin leveästi kuin juhlistaan nauttiva vain voi.
Puhallus ja kaikki sammuu. Hurjat taputukset.
Kakku alkaa hävitä parempiin suihin.
Syömisen jälkeen saadaan tuta, mitä sokeri tekee kahdelle kymmenelle
pikkuihmiselle. Vauhti on vielä huimempaa kuin ennen herkkuhetkeä.
Viis siitä juhlat on vain kerran vuodessa. Päivänsankarin pari vuotta
pienemmät pikkuveljet ovat aivan ihmeissään mikä meno isommilla on.
He yrittävät pysyä perässä ja välillä tulevat syliini lepäämään ja
tarkkailemaan isompien leikkejä.
Joukkoon mahtuu monta. On terroristi kiusaaja joka yrittää joka
mutkassa tehdä jotain jekkua juhlijoille tai pikkuveljille. Päivänsankari
tuntuu olevan ainoa jota hän ei yritä lyödä tai kampata tai muuta.
Hän uskoo kyllä heti kun kiellettään,mutta seuraa tarkasti meitä
vanhempia josko silmä välttäisi. Olemme ihan tyytyväisiä, kun
kahden lapsen vanhempi jäi myös.Meitä on siis viisi poliisia.
Ihailija tyttö hyökkää Päivänsankarin kimppuun ja antaa poskelle
mojovan suudelman. Päivänsankari häkeltyy niin ettei tiedä mihin
oli menossa ja mistä oli tulossa. Tyttöjä naurattaa.
Seuraa onginta, ilmoitetaan. Jono muodostuu välittömästi.Tottahan
toki kaikki haluavat onkia. Kaksoset astuvat nopeasti jonoon, mutta
saavat huomata kuinka isommat röyhkeästi etuilevat ja he ovat
auttamattomasti jonon viimeisenä. Tai ei aivan. Juuri kun pieni
tyttö on menossa kaksosten etteen, hänen äitinsä joka oli myös
täällä huomaa sen ja komentaa tytön poikien taakse. Mikä leveä
hymy pojilta tuleekaan kun tyttö menee heidän taakseen.
Onginta on hauskaa kaikista. Iloisia kiljahduksia kun jokainen
saa vielä herkkupussin jonka saa viedä vaikka kotiin.
Kaikki loppuu aikanaan ja myös juhlat. Ovikello alkaa soida taas
tiuhaan kun lapsia haetaan. Vilkutuksia, halauksia....
Päivänsankari touhuilee vielä uusien lahjojensa kimpussa.
Pikkuveli Suloisuus on mukana yhtä innokkaasti täällä on tapana
jakaa tavaroita, joten pikkuveljellä on syytä hymyyn.
Toinen veli tämä Päivänsäde istuu keittiön tuolilla leveä hymy kasvoillaan
nauttii vielä rääppiäisistä. Vielä on jäljellä herkkuja ja hän
ottaa ilon irti niistä, lelut kyllä pysyvät. Päivänsäteen
silmät alkavat painua jo kiinni. Uni ei ole kaukana. Päivänsankari
ja Suloisuus eivät malttaisi luopua lahjojen tarkkailusta, mutta
nukkumaan meno aika on väistämätön. Haukotusten määrä
myös lisääntyy koko ajan.
"Kivat juhlat!", ilmoitaa Päivänsankari ja kaikki olemme samaa
mieltä. Toteamme että maailmaan ääntä mahtuu ja lapset ovat
ihania. Lapset ne niin tekevät tästä elämästä sen onnellisen!
 |
| Vielä viimeisiä herkkuja Päivänsäde syömässä :) |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti