Katteettomia lupauksia.....

Taas on käynnissä tuolla rapakon takana oikein presidentti
kamppanja. Siellä ne taistelevat, ehdokkaat. Lupaavat sitä
ja varsinkin tätä. Lupaavat ettei aikanaan sitä eikä koskaan
enää sellaista. Katteettomia lupauksia?......

Mitä sitä arvostelemaan mitä rapakon toisella puolella lupailevat
eikö omissa asioissamme ole aivan sama tilanne. Poliitikko
parat toinen toisensa jälkeen lupaavat meille tavallisille
ihmisille juuri sitä mitä haluamme kuulla. Mutta tosi asiassa
kukaan yksittäinen poliitikko ei voi pitää TAKUU VARMASTI
lupaustansa, koska päätökset tehdään aina vähän isommalla
porukalla. Valiokunnissa sun muissa instansseissa. Mutta
me haluamme kuulla hyviä uutisia ja juuri siltä poliitikolta
jota äänestimme. Emme halua ajatella että ne ovat katteettomia lupauksia.....


Tarvitsen taas kerran jotain voidetta kasvoihin. Yritän pohtia
eri merkkien välillä ja erityisesti vertailla hintoja. Kuvan
kaunis myyjä , ärsyttävän hyvän näköisen ihon omaava tulee
silmät loistaen kertomaan mitä minun ehdottomasti kannattaa
ostaa. Sisälläni naureskelen että sinäkö nyt ratkaisit tämän ihoni
jatkuvan vanhenemisen. LOISTAVAA, eihän siihen mennytkään
kuin muutama vuosikymmen ja lukematon määrä rasvapurkkeja.
Kuuntelen kiltisti miten tyttö luettelee iloisesti leperrellen kaiken
koulutuksessa oppimansa ja vähän enemmänkin. Tästä esitelmästä
voisi jo jotain maksaa. MUTTA jos nyt pysyttäisiin ihan asiassa
ja sellaista rasvaa vaan kasvoihin ettei tunnu siltä kuin olisi
voita levitetty. Mielellään myös pidettäisiin budjetti kohtuullisena.
Vanheneva iho ei nuorru ja ryppyjä tulee toisille nopeammin
kuin toisille, se vaan hyväksytään. En halua rasvoja jotka
antavat katteettomia lupauksia......


Suloisuus, tuo ihana kuusi vuotias lapseni lapsi oli  muutaman
päivän seuranamme ja ihan yksinään. Hän touhusi jo monta
viikkoa tuloa luoksemme ja suunnitteli mitä tekisimme.
Hän halusi ehdottomasti kalastamaan ja vannotti minua,
"Mumma, mennäänkö ihan varmasti kalastamaan vaikka
sataisi kaatamalla?" Minä tietysti lupasin ponnekkaasti,
että aivan varmasti mennään.
Kun hetki sitten aikanaan koitti, oli eväät ja kalavehkeet.
Oli myös ilma sen mukainen eli SATOI TODELLA KAATAMALLA.
Kaikesta huolimatta teimme lähtöä, mutta sade yltyi kaatosateesta
mielettömään kaatosateeseen. Oli aivan hirveää perua kalareissu.
Se että reissu peruuntui ei ollut niin paha kuin se että olin
LUVANNUT ,  se oli vielä pahempaa. Itsekseni mietin miten
itsekäs olinkaan ollut kun kuvittelin että pystyn jopa luonnon
voimia "uhoamaan" kun jotain päätän/lupaan. Sain opetuksen
ja aika rajun. Mikä voikaan olla pahempaa kuin surullinen
pieni poika jonka lupaus on petetty. Ei mikään!
Kyllä siinä tuli vilkaistua taivaalle kerran jos parikin ja
pyydettävä anteeksi että olin kuvitellut itsestäni vaikka mitä.
Ne olivatkin vain katteettomia lupauksia......

Koitti iltapäivä ja pilvet alkoivat pikku hiljaa väistyä auringon
tieltä. Pakkasimme eväät uudelleen ja lähdimme matkaan.
Elkkis ja Suloisuus  olivat intoa täynnä, minä hieman vieläkin
huonoa omaatuntoa kärsien.
Perillä aurinko paistoi ja tuuli puhalsi lempeästi.  Elkkis
ei kerennyt muuta kuin matoja onkeen laittamaan, kun
jälleen kuulimme Suloisuuden iloisen äänen:" Pappa, mumma
taas tuli kalaa!" Ja sitä todella tuli.
Poimin mustikoita ja kalamiehet kalasti. Kun vihdoin maltoimme
istahtaa evästauolle melkein itkin, niin kiitollinen olin reissusta.
Siitä että Suloisuuden toive toteutui ja pystyin pitämään lupaukseni.

Tästä lähtien varon sanaa LUPAAN. Lupauksiakin on niin
monenlaisia, toisiin voimme itse vaikuttaa mutta aina emme
sitä voi tehdä vaikka haluaisimmekin. Kannattaa miettiä tarkkaan
ettei anna sellaisia katteettomia lupauksia vaan ainoastaan

sellaisia jotka voi pitää. Vain sellaisilla saa itsensä ja toiset
onnelliseksi.......

Riikassa käydessämme "törmäsimme" tällaiseen siltaan. Molemmat sillankaiteet
olivat täynnä lukkoja symboloimassa ikuista rakkautta, kuinka toivonkaan ettei
joukossa ole katteettomia lupauksia.....