Kierrätystä, säästämistä ym. luonnonvarojen hillitsemistä
tuntuu tämä arki nykyään olevan. Ei siinä ettäkö olisin sitä
vastaan, päinvastoin haluan tottakai olla omalta osaltani tukemassa
hyvää asiaa. Mutta olen tässä tänäänkin tuumaillut että se on
tämä elämä kyllä toisesta päästä säästämistä ja toisesta tuhlailua......
Elkkis päätti ystävänsä kanssa tutustua Viron automaailmaan.
No oikeastaan sekin liittyy hieman tähän tuumailuuni, mutta ei siitä
sen enempää. Lähinnä asiani koski tästä matkasta minulle
siunattua vapaapäivää. Siis sellaista vapaapäivää jossa kuljen
koko päivän juuri sinne minne haluan ja teen juuri sitä mitä haluan.
Ilman aikataulua jolloin otetaan myös toinen henkilö huomioon.
Se on VAPAAPÄIVÄ. No tunnustetaan että hieman huolissani
olin miten ne siellä vieraalla maalla pärjäävät. Mutta vain hieman....
Kuinkas ollakkaan ajattelin tehdä pienen shoppailukierroksen,
ihan pienen. Elkkis on todella ihana shoppailija niin uskomattomalta
kuin se kuulostaakin, MUTTA joskus vaan on ihan kiva mennä yksin.
Ajoin autoni tavaratalon parkkihalliin, koska päätin että se minkä
tarvitsen saan yhdestä paikasta, enkä lähde sen enempää kaupungille
houkutuksien perään. Kaapit on täynnä vaatteita enkä liioin lisää
kaipaa, vaikka suurin osa on kutistunutkin aikojen saatossa.
Niin ja koska TURHAA OSTAMISTA PITÄÄ VÄLTTÄÄ, on
päivän sana!!!
Ostoslistassani on alusasuja. Sovittelen kaikessa rauhassa, myyjän
avustuksella( Elkkis huokaisee kun kuulee mikä onni ettei hänen
tarvinnut hakea vaihtureita punoittaen rintaliivihyllystä.) Löytyy kuin
löytyykin ja parit sukat mukaan. Maksaessani ostokseni myyjä
kysyy: "Haluaisitko ostaa kassin?" Sekunnin murto-osan tuumailen
itsekseni KASSIN , onhan tämä minun kassini todellakin aika kulunut
ja nyt myyjäkin on sitä mieltä että uusi kesäkassi olisi paikallaan.
Samantien tajuan että myyjä tarkoittaa muovikassia. Mutisen itsekseni
että," mulla täällä tällainen varakassi, e-en tarvitse." Maksan ostokseni
ja hämmentyneenä poistun paikalta. Ymmärrän ja oikeinkin hyvin
että muovijätettä tulee paljon ja jotenkin sen käyttöä on rajoitettava.
Eihän sen kassin muovia tarvitse olla, parerikassi käy loistavasti.
Se etten saa ilmaista kassia vaateostoksilleni jää harmittamaan minua....
Siirryn seuraavalle osastolle. Vähän kynsilakkaa, puuteria, ripsiväriä
jne. ja kassalle. Tervehdyksen jälkeen kassa alkaa luetella erillaisia
tuotteita josko tarvitsisin ja minä vastaan samalla mitalla EN, EN, EN.
"Ostatko muovikassin?" "EN!" Sullon jälleen kaiken hankkimani
varakassiin joka alkaa jo hajoamaan liitoksistaan.
Syntymäpäivälahja lapselle on vielä ostamatta ja kun viimein menen kassalle
melkein karjaisen:" EN, EN OSTA KASSIA!!" Onneksi lause
ei tullut ilmoille, koska katselin hymyssä suin kun kassa mitään
kysymättä pakkaa ostokseni upo uuteen muovikassiin ja ojentaa
minulle. Kiitän ja hymyilen niin kauniisti kuin vaan ikinä osaan....
Se ei minulle selvinnyt miksi toisella osastolla sen kassin olisin joutunut
maksamaan ja toisella en. Sama se mutta otan siitä selvän joskus....
Kenties lomalla tai jouluna....
On hyvä että säästetään. Itsekkin käytän aina vähintään kahteen kertaan
ruokakaupastakin ostamani kassit, turhaa niitä on heti roskapussiksikin
laittaa, ei siinä mitään. MUTTA se että "pakotetaan" asiakas säästämään
kassissa (tässä minun tapauksessa) ja sitten kuitenkin pitäisi ostaa eli
kuluttaa tavaraa mitä ei välttämättä tarvitse. Ehkei sen myyjänkään
aina ole mukava kysyä, " ostaisitko vielä tätä tai tätä:"
Toisaalta tietysti jos ei kysytä niin joku tarpeelinen voi unohtua ostaa.
Niin tai näin monet ovat mutkat onnelliseen elämään . Onneksi
voimme valita, hankkia, kierrättää tai vain olla ilman.....
Kätevä varakassi , aina mukana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti